En vaan OSAA!

“Luonnossa”

22.05.2012 - 19:20 / norpatti.

9 vastausta - ““Luonnossa””

Saraste Kirjoittaa:
22.05.2012 - 22:22

Itse olen vain käynyt Helsingissä, en siis asunut, ja se tuntuu aika luonnosta erillään olevalta, vaikka meri siinä vieressä onkin. Huono ilma ja liikaa ihmisiä. (Ja tämä siis ihmiseltä, jonka mielestä Pariisi ei tunnu ihmistäydeltä. Kaikki kiinni näkökulmasta.) Kyllä nuo luontokappaleet todella tuntuvat \aidommilta\ mitä kauemmas asutuskeskuksista menee.

Toisaalta, asun itse Turussa ja vain kymmenen minuutin kävelymatkan päässä on metsää, jonka sisällä tuntuu kuin olisi ihan korvessa. :)



Heidi Kirjoittaa:
23.05.2012 - 0:07

“Tai ehkä se oonkin minä, joka oon oikeassa paikassa.”

Ihan mahtava lause tohon loppuun :)



Lilli Kirjoittaa:
23.05.2012 - 9:14

Suomi on kyllä juuri siitä hieno maa, että ei tarvitse kauan kulkea, edes kaupungissa, kun törmää jo joko metsään tai eläimeen tms. Toisin kuin juurikin joissain muissa ulkomaan kaupungeissa (niissä suurimmissa ainakin) joissa löydät ehkä just ja just sen ainoon puiston joka on trimmattu kynsisaksilla. Mutta täytyy kyllä myöntää että kuulun/kuuluin tuohon kolmanteen hämmentävään kastiin. Tosin, nyt jo tiedän että ei Helsingissäkään tarvitse kauas mennä kun löytää metsää :D Siellähän pystyy jopa seuraamaan vaikka pöllön/ketun ym. elämää. Mutta kyllä itse ainakin henkilökohtasesti muutan kaupungista pois niin pian kuin mahdollista ja elämä sen sallii. Tämän tytön paikka on maan korvessa :D



Espoon korvista Kirjoittaa:
23.05.2012 - 9:22

@Saraste: Sekä Turussa että Helsingissä asuneena arvioisin, että molemmissa paikoissa vierailijat jumittuvat usein siihen kaupunkimaiseen ympäristöön: Helsingissä ydinkeskusta (Kamppi, Mannerheimintie, Aleksi, Senaatin- ja Kauppatori, ehkä Töölö) ja Turussa vastavasti Kauppatori, Aurajoen ranta, Tuomiokirkon ja yliopiston alue. Helsingissä on kuitenkin paljon ihania luontokohteita, joista asukkaat nauttivat. Kannattaa tutustua esimerkiksi tämän kautta: http://www.hel.fi/hki/ymk/fi/Asiakaspalvelu/Julkaisut/Oppaat+ja+esitteet/Retkiopas



bL Kirjoittaa:
23.05.2012 - 10:15

Haha, meidänkin pihalla (maalla tosin) asustaa fasaanikukko. :D
Minusta sen rääkymiseen on mukava herätä. Ja joskus kun olimme äitini kanssa ajelemassa kaupungista kotiin, jouduimme… Ei, saimme pysähtyä, kun tietä ylitti laulujoutsenperhe! Olivat taapertamassa viereiselle, erittäin suottuneelle järvelle hekin.

Itse kuulun valitettavasti siihen kastiin, joka ei usko kaupunkilaisten (edes raumalaisten, vaikka pieni kaupunki onkin!) juurikaan tuntevan luontoa…



Lilli Kirjoittaa:
23.05.2012 - 10:32

Kyllä sitä luonnon tuntemusta on oikein etittävä ihan Uudestakaupungistakin :P Mutta yleensä nämä yksilöt sitten muuttavatkin niihin isompiin kaupunkeihin ja ihan keskustaan xD

-Lilli-



Salha Kirjoittaa:
23.05.2012 - 13:12

Vaikka itse halajankin kovasti pois pääkaupunkiseudulta (nyk. asuinpaikka Tikkurila), ei silti voi olla rakastamatta tätäkin paikkaa :) Asun ihan juna-aseman tuntumassa, mutta silti parin minuutin kävelymatkan päässä on peltoa jossa voi törmätä kettuihin, rusakoihin, telkkiin, fasaaneihin…

Yksi parhaista jutuista oli kans, kun Tokoinrannan valkoposkihanhet oli vallanneet kävelytien ja sähisivät ohikulkijoille niin että kaikki joutu kiertää nurtsin kautta. Mahtavuutta :D



Kaisa Kirjoittaa:
1.06.2012 - 9:57

Hassuintahan on se, että vaikka olen lapsuuteni ja nuoruuteni elänyt maaseudulla Pohjanmaalla, niin vasta Helsingissä kaupunkiympäristössä olen kohdannut ensimmäisen kerran suuren määrän villielimiä, kuten huuhkajia + muita pöllöjä, lumikkoja ja supikoiria. Elämäni ensimmäisen elävän villiketun (ja lopulta varmaan tusinan muita) nin Lontoon lähiössä.



Miva Kirjoittaa:
13.06.2012 - 21:08

asuin lapsuuteni maalla, ja oli kyllä ihanaa olla lapsi keskellä luontoa, maalla tarkoitan että kauppaan oli 30 kilometriä, ja sekin oli neste, isoon kauppaan 2h ajomatka. se oli maaseutua jos jokin <3 oli meillä vieraileva tähti saimaannorppakin joka vuosi <3 sieltä se kurkki kun oltiin uimassa :) ilveskin oli tuttu näky lähipiirissä. Ainut varjopuoli oli se että muutamana vuonna ei lapsia päästetty metsään leikkimään kun oli niin valtava susikanta. tai tappajametso, joka hyökkäsi ala-asteen opettajan kimppuun :D karhukin tallusteli eräskin yö pihan poikki kun olin salatupakalle hiipimässä. ah sitä luontoa <3. mutta kyllä sen huomaa että yleistietämys luonnosta on parempi "maalais-lapsilla" itse voin tänäkin päivänä kävellä metsään ja löytää ruokaa sieltä. ja monien kasvien erottelu tuntuu olevan kovin hankalaa kaupunkilaisille. "en tiennytkään että koivuja on useampi kuin yksi laji"

Trackback URI | Kommenttien RSS

Jätä vastaus