Olipa kerran TRAUMA

23.09.2013 - 19:27 / norpatti.


Graafikkokouluajoistani oon avautunut aiemmin täällä.

Kategoria: sarjakuvat.
Tagit: , , , , , , ,



4 vastausta - “Olipa kerran TRAUMA”

  1. Olli Kirjoittaa:

    Hyvä jos kritiikkiä osaa ottaa vastaan, no heitän tähän heti “kritiikkiä” vaihtuiko paketissa oleva kätesi vessassa käydessäsi puolelta toiselle? :) Ei toi nyt mitenkään rakentavaa kritiikkiä tietenkään ole, sellasen saatua tietää ainakin kiinnittävän huomioita vastaaviin asioihin jatkossa, tai sit menöö omia polkuja ja tekee sen vastaisuudessakin omasta tahdostaan :)

  2. norpatti Kirjoittaa:

    Hups! :) Rakentava kritiikki on aina erittäin tervetullutta.

  3. Kristiina Kirjoittaa:

    Halaus! En ole luovaa alaa opiskellut, joten ei ole käsityksiä opetusmetodeista siellä… Puhutteleva sarjakuva! (Kuten myös se vanhempi, mihin viittasit.) Pohdin, että voisi olla hyvä jollain keinolla viedä opettajalle näkemys/kokemus, miten herkkä ihminen (en nyt keksinyt parempaa sanamuotoa) voi reagoida tuollaisiin tilanteisiin, että voisivat mahdollisimman pehmeästi ja rakentavasti opettaa oppilaita kuulemaan rakentavaa kritiikkiaä. Todennäköisesti usein ryhmässä on kuitenkin ihmisiä, jotka eivät ihan viileästi suhtaudu noihin tilanteisiin. Eikä tuollaisista tuntemuksista välttämättä juuri puhuta. Oli koskettava sarjakuva, tykkään siitä miten osaat kuvata tuntemuksiasi tämän blogin kautta!

  4. norpatti Kirjoittaa:

    Kiitos! :)

    Taidekoulu Maassa on kyllä todella “pehmeää” meininkiä. Kaikki ainakin tähän saakka ovat saaneet toteuttaa itseään hyvin vapaasti, eikä ketään ole haukuttu/sorrettu. En sanoisi, että opettaja teki virhettä, koska kritiikkitilanne oli hyvä ja opettavainen kokemus ja haluan kohdata niitä jatkossakin. Eihän sitä muuten pysty kasvamaan ihmisenä ikinä.. :) Toki tiedän kouluja/opettajia, joiden kritiikkitunneilla sanotaan paljon suoremmin/rajummin, eikä oteta huomioon herkempiä oppilaita. Piirtäminen on niin henk koht juttu monille nuorille (ja vanhemmillekin) tekijöille, että siitä kritiikin ottaminen vastaan voi tuntua todella pahalta/mahdottomalta. Itsellänikin on vielä henkistä kasvunvaraa tähän liittyen.

    Edit: Tuli viel mieleen, niinkuin itsekin sanoit, että taidekouluissa kritiikki (sen saaminen ja antaminen) olis todellakin keskustelun arvoinen asia, ennenkuin siihen varsinaisesti ryhdytään. Voitais harjoitella esim. katselemalla jotain taiteen klassikkoteoksia ja kerrottais omista fiiliksistä. Puhuttais rakentavan kritiikin tärkeydestä ja siitä, miten siihen voisi suhtautua ilman, että tarvitsee ahdistua/pelätä.

Trackback URI | Kommenttien RSS

Jätä vastaus



Tämä on sarjakuvataiteilija Milla Paloniemen (aka norpatin) blogi. HUOM! Blogi saattaa sisältää materiaalia, joka ei sovi lapsille! Ethän kopioi/irroita kuvia/sarjiksia niiden alkuperäisestä yhteydestä, (poikkeuksena sitaattioikeus) kiitos! Kaikki blogin sisältö (c) Milla Paloniemi (norpatti)

EVO facebookissa, TYKKÄÄ! :)

Tägit

Archives

Blogroll