50 tarinaa MINUSTA – osa 42

13.10.2013 - 15:50 / norpatti.




16 vastausta - “50 tarinaa MINUSTA – osa 42”

  1. Lintsu Kirjoittaa:

    Saanen kertoa mitä minun hämähäkki tapauksessa kävi, kun löysin myös lattialtani valtavan valtavan hämähäkin… laitoin lasin sen päälle. Se synnytti sen TÄYTEEN pieniä poikasia. (pelkäänmyöshämähäkkejä)

  2. norpatti Kirjoittaa:

    VAU! Hiukanko SIISTIÄ :D Oisin iteki varmaan hypänny tos tilantees kattoon… mut palannu sit ihmetteleen mitä tapahtuu! Edit: Ois kans saanu ehkä törkeen siistin kuvan tollasesta!

  3. Roihka Kirjoittaa:

    Ahh pakko hyökätä luennoimaan tuosta Lintsun mainitsemasta tapauksesta kun oon joskus ennenkin nähnyt jonkun kertovan vastaavan tarinan enkä silloin ehtinyt…! Eli siis, ainakin juoksuhämähäkkiäidit kuljettaa poikasiaan selässään kunnes ne on kyllin isoja metsästämään itse, eli hämähäkki ei luultavasti synnyttänyt vaan sillä oli vaan penskat kyydissä ja ne lähtivät sitten lasin alla hätääntyneenä juoksentelemaan ympäriinsä. Ne poikaset on niin pieniä ettei niitä huomaa kun ne on emon selässä, emo näyttää vaan ekstralihavalta ja karvaiselta. :-D

  4. derego Kirjoittaa:

    Joo, hämähäkit on hyötyeläimiä :) ja niitä voi siirrellä lasin jne kanssa. Englannissa hämpyt olivat vieläpä hyödyksi, koska ne kulkivat kokolattiamattojen seassa syöden pienemmät kirput ja mitä siellä onkaan. Englantilainen keittiö ei kuulemma ole oikea keittiö, jos siellä ei ole hämähäkkiä.

    Oma suhtautumiseni meinasi revetä mahdottomuuteen, kun olkkarissa hämähäkki oli tykästynyt sohvaan ja asui parhaimmillaan/pahimmillaan torkkuvilttien välissä. Kiva ylläri :O säikäytti kyllä.

    Tuo viherpiipertäjä-omakuva sai minut nauramaan makeasti :D kiitos.

  5. päästäinen Kirjoittaa:

    Olen ollut kiinnostunut blogistasi jo pidemmän aikaa ja olen sitä mieltä että suhtaudut tosi järkevästi ja aika samalla lailla kun itsekin kaikkiin tällaisiin “luonto-juttuihin” jne. Kannatan itsekin kasvissyöntiä, erityisesti veganismia, joka on kyllä itselleni ihan liian vaikea täydellisesti toteuttaa, eikö monet lisäaineetkin ole jotenkin epävegaanisia?

    Kuitenkin pisti vähän silmään tuo lemmikki ja eläintarhajuttu. Olethan joskus aiemminkin blogissasi arvostellut lemmikkien pitämistä tai pitänyt sitä ainakin arveluttavana. Öö – ja silti haluaisit hevosen? Omasta mielestänihän lemmikkien pidossa ei ole mitään vikaa jos niille tarjoaa kunnon olosuhteet ja jos ei lemmikkiään hankkiessa tule vahingossa vaikkapa tukeneeksi pentutehtailua ja ylijalostamista jne. Tosin lemmikinpidossahan on aina se ongelma että on niitäkin jotka ei niistä elukoistaan huolta osaa pitää :( Kovempia rangaistuksia pitäisi saada sellaisesta… ja jotain rajoituksia niihin lemmikkien omistusmääriinkin…

    Ja mitä eläintarhoihin tulee, ne ovat mielestäni suurilta osin erittäin jees. Ainoa ongelma niissä on, että usein ne tilat ovat liian pienet/meluisat tms, mutta kyllä niistä aika hyvää huolta pidetään. Ja monille, varsinkin lapsille jotka niissä eläintarhoissa ravaa, se on mainio mahdollisuus tutustua luontoon ja innostua ympäristönsuojelusta. Niissähän on siellä aina sellaisia kampanjoita ja tietojuttuja joissa ne korostaa eläinten uhanalaisuutta ja suojelun tärkeyttä. Mahtava tapa levittää tietoa, siis! Eläintarhojen kautta lasten kiinnostus ihan vapaisiin luonnonvaraisiinkin eläimiin voi kasvaa, ainakin omalla kohdallani näin oli. Myös lemmikin auttaa tätä kovasti, lisäksi ne opettavat lapselle vastuunkantoa ja huolempitoa, onhan lemmikki tosi riippuvainen omistajastaan (vaikka loppujen lopuksi vastuu on aina aikuisella, tiedän).

    Mutta hyvin samaa mieltä olen kanssasi kaikesta, järkevää tekstiä :) Toimit hienona esimerkkinä! Ja toi vegaanihaaste on tosi hyvä ei vaan eläinten, vaan myös ihmistenkin kannalta. Olen kuullut jostain väitteen, että jos kaikki söisivät kasvisruokaa (tai eläisivät jokseenkin lakto-ovovegetaristien tavoin) niin ruokaa riittäisi kaikille maailman ihmisille ja ylikin. En kyllä tiedä, pitääkö paikkaansa mutta ainakin saisi lukuisa useampi suu jotain pureskeltavaa. Kasvien viljelyhän vie paljon vähemmän maa-alaa kuin karjan kasvatus. Ärsyttävää myös toi jatkuva leimaaminen. Niin puolelta kun toiseltakin. Jos siirrän perhosentoukan tiensivuun niin olen kamala ituhippi ja jos liiskaan hämähäkin kauhistuksissani niin olen kamala joukkomurhaaja.

    Jatka kirjoittelua!

    PS. ihanat noi hämähäkkisilmät :D

  6. Mireille SIllander Kirjoittaa:

    Hämähäkki on hyödyllinen hyönteinen. Näin mulle pentuna opetettiin kun meinasin ne kaikki aina liiskata. Ei se varsinaisesti tehnyt niistä enemmän lutuisia, mutta oli musta hyvä tapa selvittää että kaikilla elikooilla, isoilla pienillä, söpöollä ja vähemmän söpöillä on paikkansa ekosysteemissä. Hyttysetkään ei kuulemma ole täysin hyödyttömiä.

    Eläintarhoista sen verran että monissa, joskaan ei varmaan kaikissa eläintarhoissa, tehdään tutkimustyötä ja joskus jopa hyvinkin arvokasta suojelutyötä. Kun meillä uutisista usein luetaan että jokun eläintarhan on onnistunut parittamaan ja saamaan jälkeläisiä jostakin elikosta, niin usein ei kyse ole pelkästään siitä että saadaan lisää eläimiä maailman eläintarhoihin (eikä haettaisi uusia luonnosta) vaan myös siitä että kun laji saadaan onnistuneesti lisääntymään vankeudessa, niin on toivoa saada luonnonmukainenkin kanta elpymään.

    Vegaaniudesta olen itse niin montaa mieltä että huh. Ei ole yksioikoinen asia. Ensin on tuo B12 kummajainen. Sitten ne tutkimustulokset joiden mukaan pohjoisilla leveysasteilla asuvien ihmisten biologia olisi sopeutunut paremmin peskotääriseen ruokavalioon johtuen vuodenajoista ja lämpötiloista, ja sitten vielä se kuinka kehnot tuotanto olosuhteen monilla isoilla kasvis ja hedelmä farmeilla on. Halpaa/lähes ilmaista/lapsityövoimaa, GMO-kasveja satojen takaamiseksi jotka taas tuhoavat biodiversiteettiä ja takaavat monopoliaseman muutamalle suurelle yritykselle, kasvimyrkkyjä joille altistuvat niin viljelijät, työvoima, kasvit, eläimet kuin pohjavedetkin. Sanotaanko näin summa summarum että ruuan tuotanto nykymaailmassa on monimutkainen juttu eikä täysin eettisiä ratkaisuja kaupasta varmaan löydykkään. Vaikea monesti päättää että mistä suunnasta asioita pitäisi lähteä lähestymään.

  7. Niinu Kirjoittaa:

    Tuota eläintarhajuttua piti minunkin kommentoimani. On lajeja, jotka on pelastettu sukupuutolta juuri eläintarhauksen ansiosta ja palautettu luontoon (esim. visentti, mongolianvillihevonen) ja myös lajeja, joiden tulevaisuus lienee täysin eläintarhojen varassa (esim. amurinleopardi, joita on luonnossa enää n. 30 yksilöä ja eläintarhoissa n. 100). Kansainvälisiin eläintarhayhdistyksiin kuuluviin \kunnollisiin\ eläintarhoihin ei myöskään vangita eläimiä luonnosta, vaan tarhojen eläimet ovat tarhoissa syntyneitä yksilöitä.

    Esimerkiksi Korkeasaari tekee lajinsuojelutyötä myös eläinten elinauleilla, esimerkkinä nyt vaikkapa Amurin kissapetojen suojeluhankkeet. Rahoitus näihin hankkeisiin, lajinsuojeluun ja eäintarhojen toimintaan tulee tarhoissa käyvältä yleisöltä, jotka tietenkin tulevat useimmat etupäässä niitä eläimiä katsomaan. Kuten nimimerkki päästäinen yllä kirjoitti, eläintarhat toimivat myös ympäristökasvatuksessa aktiivisesti.

    Mielestäni siis käsityksesi eläintarhoista on hieman vanhentunut, alkuunhan ne onkin perustettu vain ihmisten huviksi eläinten kustannuksella, mutta painopiste on siirtynyt jo aikaa sitten lajinsuojelun puolelle ja tämä kehitys jatkuu edelleen. Muista sarjakuvassa käsitellyistä seikoista olenkin harvinaisen samaa mieltä kanssasi :)

  8. norpatti Kirjoittaa:

    Eläintarhoista oon samoilla linjoilla, kuin (esim) Animalia: http://www.animalia.fi/animalia-toimii/toimintakohteet/muut-el%C3%A4insuojelukysymykset/el%C3%A4inten-viihdek%C3%A4ytt%C3%B6 Itse (nykyisin) mieluumin katselen eläimiä luontodokkareissa tai luonnossa. En usko, että paras tapa oppia/opettaa eläimistä/luonnosta on katsella niitä vangittuina. Korkeasaari tekee paljon hyviäkin juttuja, mutta en silti itse koe tarvetta käydä siellä, vaikka eläimet kiinnostavia ovatkin. Tuen mieluumin järjestöjä, kuten WWF ja Greenpeace.

    Lemmikit on ok, kunhan tosiaan pitää huolta eläimestään, mutta suhtaudun kriittisesti/kyseenalaistaen niidenkin pitoon (eläinten jalostus, tehtailu, lemmikkien hiilijalanjälki jne). Mutta kuten sanottua, itsellänikin on koira, käyn välillä ratsastamassa ja haaveilen omista hevosista. Hevosta olen myös syönyt ja voisin kuvitella syöväni omankin hevoseni, jos se jouduttaisiin lopettamaan, kunhan se ei joutuisi kärsimään missään elämänsä tai kuolemansa vaiheessa.

    Mutta niin, samaa mieltä: Asioilla on todellakin useita puolia ja niistä on syytä keskustella.

    Veganismi on hyvä ja kunnioitettava juttu, ja vegaaninen ruoka mitä parhainta, mutta en ole täysin ehdoton tämänkään suhteen tai sano, että veganismi on ainoa tapa pelastaa maailma.

  9. Hanna Kirjoittaa:

    Pienestä hämiksestä tuli suuri sarjis! Mun mielestä tää oli tosi mehevästi piirretty, ja Milla sun piirros- ja kerrontatyylit on kehittyneet paljon.

  10. hiiru Kirjoittaa:

    Hienoa pohdintaa. :)

  11. Lara_H Kirjoittaa:

    Mieleenkiintoista!

    Olen myös pohjanmaalta kotoisin ja asun nykyään Turussa.

    Tosiaan :D olen käynnyt hieman samanlaisen prosessin läpi kuin sinäkin. Ennen teini ikäisenä niin olin paljon enemmän luonnosta vieraantunut kuin nykyisin, vaikka asuin maaseudulla. Pelkäsin hämähäkkejä, en tykännyt olla metsässä kesällä kun oli niitä hyönteisiä ja sinnehän voi eksyä. Aivan avuton. Tietty oli minulla kiinnostusta luontoa kohtaan, esim. biologia oli yks lempiaiheistani. Mutta en minä veittänyt aikaa kovin paljon luonnossa, ja suhteeni luontoon ja eläimiin oli just sitä – ne ovat meitä varten eikä me osana sitä kokonaisuutta.

    Nykyään olen hyvinkin eri mieltä entisen minäni kanssa. Ja vegaani, luonnonsuojelija, jne. Viljelypalstalla kasvatan kesällä omat safkat, harrastan yrttilääkintää ja kiikari on aina mukana. Luonnon tarkkailu ja oppiminen on osa jokapäiväistä elämääni vaikka asun nykyään kaupungissa.

    No, pari sanaa veganismista kun siitä on tässä keskusteltu. En myöskään pidä sitä ehdottomana juttuna, riippuu tilaanteesta. Minusta veganismi on eniten relevanttia jos asuu urbaanisessa ympäristössä ja elää tällaisessa yltäkylläisyyden maailmassa. Minusta vähiten mitä voimme länsimaalaisina tehdä on vähentää kuormitustamme luontoa kohtaan eri arkisilla valinnoilla, ja olla kuluttamasta liikaa. Veganismi on helppo tapa.
    Haaveilen itsekkin maalle muuttamista :) Sitten meille kyllä tulee pari kanaa, ja ehkä vuohikin, pari löytökissaa, ja… ja. Rakastan eläimiä <3
    Minusta lemmikit ovat ihan ok, jos lähtökohta on se että haluaa auttaa jotain eläintä sillä että antaa hänelle hyvän ja turvallisen kodin. On paljon kodittomia eläimiä jotka tarvitsevan kodin.

  12. Reeta Kirjoittaa:

    Olisi kiinnostavaa kuulla miksi haluat metsästää? Voisitko vaikka piirtää siitä oman jutun? Siis miksi kasvissyöjä/vegaani haluaan metsästää?

  13. norpatti Kirjoittaa:

    Tiivistettynä: Lihan syöminen harvoin juhlaruokana on ihan ok. Syötän myös koiralleni lihaa. Tuon lihan metsästämään ja käsittelemään opettelu itse tuntuis siis arvokkaalta taidolta osata. Metsästykseenkin toki liittyy myös ikäviä puolia, salametsästystä ja taitamattomuutta, mutta jos pitää valita villin ja kasvatetun lihan välillä, niin valitsen ehdottomasti villin. En ole täysin vegaani tai kasvissyöjä, vaikka hyvin harvoin lihaa syönkin, maitotuotteitakin välttelen niin paljon kuin mahdollsta. Jos jokin kategoria on valittava, niin se on “tiedostava sekasyöjä”.

  14. Reeta Kirjoittaa:

    Ok, kiitos vastauksesta! :-)

  15. Riikka Kirjoittaa:

    Mahtava sarjis mutta pakko munkin tarttua tuohon eläintarhajuttuun. Mikäli tuon Animalia stereotypisoivan, mustavalkoisen ja hassunkin kirjoitelman asiasta allekirjoittaa, allekirjoittaa myös ison läjän yleistävää höpötystä ja paikkansa pitämättömiä väittämiä.
    TuohonKIN asiaan kannattaisi todella tutustua ennen kuin siitä muodostaa kovin jyrkän mielipiteen. :)

    Terv. monia vuosia Korkeasaaressa työskennellyt joka tietää mikä määrä työtä esimerkiksi siellä tehdään omantunnon tarkkojen ammattilaisten toimesta jotta asukit voisivat elää hyvää elämää siitä huolimatta että niillä on käytössään rajalliset tilat. Ja joka on itse eläinten suhteen sellainen tunteellinen nyhverö ettei olisi takuulla voinut tehdä tuota työtä noin pitkään mikäli olisi nähnyt ympärillään huonosti voivia eläimiä…

    Vanhaa heppatyttöä ahdistaa nykyään kyllä se minkälaista elämää monet hevoset viettävät ja että sitä vieläpä pidetään “hyvänä hoitona” (=iso osa vuorokaudesta ja elämästä samoilla jalansijoilla seisten ilman mahdollisuutta seurustella lajikaverin kanssa taikka liikkua kunnolla ihmisen määräämättä tahtia). Ei hyvissä eläintahoissa näe nykypäivänä stressistä johtuvaa häiriökäytöstä, monilla “hyvillä” isoilla talleilla se on sen sijaan suorastaan tavallista.

Trackback URI | Kommenttien RSS

Jätä vastaus



Tämä on sarjakuvataiteilija Milla Paloniemen (aka norpatin) blogi. HUOM! Blogi saattaa sisältää materiaalia, joka ei sovi lapsille! Ethän kopioi/irroita kuvia/sarjiksia niiden alkuperäisestä yhteydestä, (poikkeuksena sitaattioikeus) kiitos! Kaikki blogin sisältö (c) Milla Paloniemi (norpatti)

EVO facebookissa, TYKKÄÄ! :)

Tägit

Archives

Blogroll